Pyörien asentokulmat

Auraus ja Haritus

Aurauskulma tarkoittaa ajoneuvon ohjaavien pyörien kulmaa suhteessa toisiinsa ajoneuvon kulkusuuntaan nähden. Aurauskulma voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Kun aurauskulma on negatiivinen, sanotaan tätä tilannetta haritukseksi. Aurauskulma säädetään käytännössä aina ohjausmekanismissa olevista raidetangoista.

Camber

Camber-kulma on auton pyöräntuennassa renkaan pystysuoran akselin ja auton pystysuoran akselin välinen kulma, kun autoa katsotaan edestä tai takaa. Camber-kulmaa käytetään auton pyöräntuennan ja ohjauksen suunnittelussa. Jos pyörän yläreuna on kauempana korista kuin alareuna, kutsutaan sitä positiiviseksi camber-kulmaksi. Jos pyörän alarena on kauempana kuin yläreuna, kutsutaan sitä negatiiviseksi camber-kulmaksi.

Camber-kulma muuttaa auton käsiteltävyyttä tietyissä pyöräntuennan malleissa, tarkkaan ottaen, negatiivinen camber-kulma parantaa renkaiden pitoa mutkissa. Pito paranee sen takia, että se asettaa ulomman pyörän, johon kohdistuu suurin paino mutkassa, optimaaliseen kulmaan tietä vasten, jolloin sen tietä koskettava pinta suurenee ja pito paranee. Toisaalta, äärimmäisen kovaa suoraan eteenpäin kiihdyttäessä, ilmeisen paras pito saavutetaan kun camber-kulma on nolla (rengas on pystysuorassa). Sopivan camber-kulman löytäminen on suuri osatekijä jousituksen suunnittelussa, ja sen täytyy olla sopiva ideaalisten geometristen mallien kanssa, kuten myös käytännössä komponenttien käyttäytymisen kanssa: ne joustavat, vääntyvät, jne. Jousituksen suunnittelu on nykyään tullut enemmän tieteellisemmäksi tietokoneiden astuttua kuvaan. Tietokoneet mahdollistavat kaikkien osatekijöiden huomioon ottamisen sen sijaan, että jousitus suunniteltaisiin suunnittelijan kokemuksen ja näkemyksen mukaan. Sen tuloksena jopa halvimpien autojen ajettavuus on parantunut viimeisten vuosien aikana.


Esimerkki kuva camber kulmasta.

KPI kulma

On olkatapin kallistumaa

Ilmastoinnin huolto

Ilmastoinnin huolto tapahtuu seuraavasti ja tässä esimerkkinä toimii Audi A4

1. Auton on oltava lämpimässä tarpeeksi kauan että se lämpeää tarpeeksi. Audi oli ollut koko aamupäivän hallissa.

2. Pitää tarkistaa tomiiko ilmastointi ennen huoltoa. Audissa toimi.

3. Kytketään korkeapaine ja matalapaine letkut. Niitä ei voi kykeä väärin koska ne ovat eri kokoisia.

4. Huoltolaitteella tyhjennetään järjestelmä kylmäaineesta. Huoltolaite puhdistaa aineen samalla ja tallentaa aineen samalla itseensä.

5. Huoltolaite kytkee alipaine pumpun päälle. Seurauksena järjestelmässä oleva vesi alkaa höyrystymään ja saadaan imettyä kosteus pois. Alipaine jakson kesto on suoraan verannollinen kylmäaineen määrään. esim 1kg/1h

6. Alipainejakson jälkeen laite sammuttaa alipainepumpun ja tekee tiiveystestin.

7. Huoltolaite täyttää järjestelmän kylmäaineella

8. Letkuliitännät suljetaan ja huoltolaitteen letkut tyhjennetään.

9. Järjestelmään lisätään kompressoriöljyä niin paljon kun sitä on tullutkin. Sitten lisätään vielä väriaine mahdollisten vuotojen varalta.

10. Testataan vielä että toimiiko ilmastointi huollon jälkeenkin.